Tuossa kevätpuolella tuli paitsi pohdiskeltua eri mahdollisuuksia uusien kanien ottamiseen, myös keskusteltua tutun kasvattajan kanssa. Varsinaisen sijoituksen lisäksi oli myös mahdollisuus hoitaa emo ja poikaset tiineysvaiheesta poikasten luovutusikään, jolloin ne siirtyisivät taas kasvattajan haltuun, paitsi se, jonka pitäisin itse, ja kasvattaja etsisi lopuille uudet kodit. Päädyin sitten tarttumaan tähän tarjoukseen.
 |
Tytti-Tykki (Sakuran Guinevere) mahansa vieressä.
24.5.2023
|
Tytti (tuntee myös nimen Tykki) oli varsin pienikokoinen ensikertalainen emo, joten ensi alkuun ajateltiin, että varmaan tuleva poikuekin on pieni. No eikö mitä - Tyttihän tykitteli kerralla seitsemän poikasta, ja ruokahalu oli sen mukainen. Sekä emolla, että kasvavilla poikasilla. Alkukesästä vallitsi hillitön kuivuus ja tuoreen ruohon jahtaaminen koko kanilaumalle kävi työstä! Samoin myös papanan määrä seitsemästä poikasesta oli aivan tajuton - Tytti itse oli suorastaan sotilaallisen sisäsiisti ja teki kaikki papanatkin häkkiin. Poikaset taas laskettelivat suruttomasti kaikki asiansa tasan siihen missä kulloinkin sattuivat olemaan. (Tosin ilmeisesti emon opit sisäsiisteydestä omaksuttiin sen verran, että astialla käynti oli asiallista, ja jossain vaiheessa useampi poikanen käytti vessanaan ruokakuppia).
 |
Lapsoset (Sakuran N-poikue) viikon iässä.
3.6.2023 |
Kunnon leijonanharjaksina lapsoset lähtivät tietenkin pesästä varhain liikkeelle - ensimmäisenä sileäkarvainen musta viiletti kunniakierroksen häkissä jo yhden päivän iässä, ja kolmen päivän ikäisenä kahdesta madagaskarista tummempi katosi, ja ehti olla hukassa useamman tunnin. Pelkäsin jo, että se löytyy jostain kylmettyneenä, mutta lopulta se löytyi hyvissä voimissa pesämökin alta. Ilmeisesti sokkokierroksen päätteeksi ei ollut ihan selvää, missä onkaan oviaukko, ja pikkuruinen pupunalku mahtui mönkimään jotenkin mökin alle.
 |
Pariviikkoisena oltiin jo kovasti seikkailulla.
10.6.2023
|
 |
Ruohoa, nam!
17.6.2023 |
 |
Ruohoa, nam! osa II
17.6.2023
|
Sisäkaneina kasvaneet poikaset oppivat myös kerjäämään aina kun joku teki keittiössä jotain. Pörröiset mustat myös keksivät ensimmäisenä, missä kanilan kanien ruokia säilytetään, ja ennen pitkää koko karvajoukko oli pää edellä ämpärissä rohmuamassa muiden ruokia. (Näistä seurasi myös sellaisia kutsumanimiä kuin Hinku ja Vinku, sekä Ämpärikanit.)
 |
Mitä ikinä siellä tiskipöydällä tehdään, vaadimme osamme!
17.7.2023 |
 |
Ämpärikani ryöstöpuuhissa kannustusjoukkoineen.
29.7.2023 |
Välillä käytiin myös kanilassa kyläilemässä. Tytti sai selvästi pienet rattaat raksuttamaan Laurannan päässä, koska se näytti tutulta mutta ei sitten kuitenkaan ollut. Laurannan omat poikasethan olivat saman värisiä, mutta niistä jäi Holly kotiin eikä ollut välillä hukassa, ja pois lähteneet olivat molemmat uroksia. Lopulta Lauranna päätti suhtautua Tyttiin joka tapauksessa kadoksissa olleena perheenjäsenenä, ja poikaset saivat sittemmin saman kohtelun. (Kuulemma Tytti oli oikeasti samasta isälinjasta kuin Holly, mutta ei sukua Laurannalle.) Ruusa herätti pikkukaneissa selvästi ihailua (mitenköhän Ruusa aina onkin erityisesti pienten kanien sankari?) ja alkuun Ruusan mielestä pienet kanit olivat ihmeellisiä ja ihania, etenkin madagaskarit. Poikasten kasvaessa Ruusaa alkoi ärsyttää, koska niistä kasvoi ihan liiaksi Laurannan näköisiä, ja meille tietenkin jäi kaksi mustaa eikä yhtään madagaskaria. Holly taas koki elämänsä järkytyksen kun pikkuiset tulivat kanilaan kyläilylle ensimmäistä kertaa, maailmankuva piti rakentaa uusiksi kun joku olikin Hollya itseään pienempi - eikä Holly myöskään ollut ihan varma, josko niin pienet mutta kanin näköiset otukset ovat vaikka vaarallisia. Hollyn suhtautuminen pikkuisiin muuttui rennommaksi sitä mukaa kun ne kasvoivat isommiksi, jokseenkin päinvastoin kuin Ruusalla. (Edellisessä kuulumispostauksessa Ruusa ja Holly tulivat juttuun ja ulkoilivat keskenään, mutta jostain tuli ryppy rakkauteen, joten yhteisulkoilu loppui jahtaamiseen ja Ruusa oli huonoissa väleissä kaikkien leijonanharjasten kanssa koko kesän.)
 |
Kahdeksanviikkoisia.
23.7.2023 |
Poikasten nimeämisessäkin sain vasrsin vapaat kädet, nimien piti alkaa N-kirjaimella eikä sama nimi saanut olla ennestään käytössä. Jälkimmäinen sääntö oli vaikeampi noudattaa, olin ollut aikeissa ehdottaa ensin madagaskareille nimiksi Nannaa ja Ninniä, jotka taitavat olla varsin yleisiä. Toisesta taisi tulla Nessa, enkä ole ihan varma tuliko toisesta sitten Netta vai kompromissina ensimmäisestä ehdotuksesta Ninna. Poikueen ainoa uros, madagaskar-white pullapoika, sai nimiehdotuksekseen Nestor, vaikka sitä tuli myös kutsuttua Nalle Puhiksi! Nestor-parka oli alkuun kovasti siskojansa kömpelömpi, vaikka ahkerasti harjoiteltuaan ottikin muut pian kiinni.
 |
Harmillisen epätarkka otos keltaisesta karvakasasta:
Nestor, Ninna ja Nessa reilu kahdeksanviikkoisina.
25.7.2023
|
Pitkäkarvaiset mustat näyttivät pörröisessä turkissaan hassuilta hattaroilta, joten niistä tuli Nimbus ja Nebula - nimbuksen ajattelin tarkoittavan sade- tai ukkospilveä, mutta ilmeisesti se on sittenkin sadekuuro. Nebula taas on tähtisumu. Pienikokoisempienkin mustien nimissä sivuttiin taivaallisia ilmiöitä, vaikka nimet Nidi ja Nyi ovatkin peräisin runo-Eddan kääpiöiltä. Sileä musta sai nimekseen Nidi, käännöksen mukaan "tumma kuin uusikuu" ja pikkuinen musta otter Nyi, "uusikuu".
 |
Nidi ja Nyi reilu kuusiviikkoisina.
12.7. 2023 |
 |
Nimbus (etualalla) ja Nebula seitsenviikkoisina.
15.7.2023
|
Alusta alkaen oli aika selvää, että sileä musta Nidi jää meille. Aloin sitten miettiä, että sille voisi jättää myös sisaruksen kaveriksi, ettei se perheen muita kaneja nuorempana olisi yhtä yksinäinen kuin nuori Holly oli silloin kun vanhemmat kanit eivät jaksaneet säätää sen kanssa. Mietin aika kalkkiviivoille asti, että onko kaveriksi jäämässä Nyi vai joku toinen, ja valinta kohdistui lopulta Nebulaan, joka vaikutti vahvasti siltä, että estehyppyä kannattaisi ainakin kokeilla. (Tätä kirjoittaessa ilmeisesti Nimbus on pärjännyt varsin mukavasti näyttelyissä, joten voi olla, että Nebulakin täytyy joskus ilmoittaa näyttelyyn ja katsoa kuinka käy.)
 |
Nebula ja Nidi muun poikueen lähdettyä.
29.7.2023 |
 |
Nebula 20.8.2023
|
 |
Nidi 20.8.2023
|
Kun Nidi ja Nebula muuttivat pysyvästi kanilaan, ne olivat heti kovasti sitä mieltä, että niiden pitäisi ulkoilla samassa ryhmässä muitten leijonanharjasten kanssa. Olin varautunut pidempäänkin yhteentotutukseen, mutta poikaset ryntäsivät ensi töikseen antamaan naamapesuja vanhemmille kaneille, jotka pesun seurauksena päättivät että onpas hyväkäytöksisiä ja miellyttäviä nuoria tämmöiset. Lauranna myös päätti adoptoida tulokkaat jokseenkin välittömästi, koska oli nähdessään arvellut niiden emoa kauan kadoksissa olleeksi perheenjäseneksi. Holly ei ollut alkuun ihan varma siitä, ovatko uudet pikkusiskot enemmän ihania vai ärsyttäviä, ja haluaisiko ensisijaisesti komentaa vai astua niitä, vaiko kenties leikkiä niiden kanssa. Valinta vaikuttaa sittemmin kallistuneen erityisesti kolmannen vaihtoehdon puolelle. Deborah-parka jäi kanilan uudessa järjestyksessä alakynteen. Se oli jo hävinnyt arvovaltataistelun Laurannalle, mutta paremmissa väleissä Hollyn kanssa. Uusien tulokkaiden myötä Holly ei enää kaveerannutkaan Deboran kanssa, mutta uusista tulokkaista etenkin Nidi komentelee Deboraa, koska sen mielestä on niin huvittavaa, että vanhempi kani väistää. Deborah ei edelleenkään siedä Ruusaa, joten uusia liittolaisuuksia ei ole syntynyt silläkään suunnalla.
