Hyvää uutta vuotta!
Joulukuu olikin pariin edeltävään kuukauteen verrattuna varsin tapahtumarikas. Kanilan lattialämmityksen termostaatti hajosi alkukuun kovimmilla pakkasilla, ja kanit piti evakuoida sisälle, kunnes termostaatti saatiin vaihdettua uuteen ja kanila ehti taas lämmetä tarpeeksi. Sisällähän ei ollut varsinaisesti kenenkään reviiriä, joten kanit saattoi päästää kaikki keskenään ainakin silloin, kun olin paikalla vahtimassa - ja siitä tietysti seurasi draamaa koko loppukuuksi ja pidempäänkin. Ruusa oli kaikkien mielestä aika pelottava, paitsi Deboran, joka marssi ensi töikseen Ruusan boksiin, ajoi sen pois eikä päästänyt enää takaisin. Pumpernikkelin mielestä kaikki oli kamalaa, paitsi Hollyn kanssa se saattoi harkita tulevansa toimeen (paitsi ei enää kanilassa). Deboran seurassa Pumpernikkeli uskalsi myös uhitella Ruusalle, mikä aiheutti niille uuden välirikon, ja sen jälkeisissä lattiavuoroissa Ruusa on ignoroinut Pumpernikkeliä suorastaan majesteetillisesti. Niin kova tappelu, että joku kiljui ennen kuin ehdin hätiin, tuli kuitenkin Deboralle ja Laurannalle. Deborah oli päättänyt vallata Laurannankin boksin eikä se onnistunutkaan ihan niin helposti kuin Ruusan boksin valtaaminen oli onnistunut. Laurannan mielestä asia vaati revanssia vielä kanilaan palattuakin, ja niinpä se oli eräänä yönä kikkaillut oven auki ja karannut häkistään Deboran ja Pumpernikkelin lattiavuorolla. Enimmäkseen lattialle oli pöllytetty mustaa karvaa, mutta ilmeisen hilpeänä ja hyvävointisena Lauranna kuitenkin sieppasi muiden porkkanat ja leijaili niiden kanssa karkuun. Lukittua häkkiä se oli yrittänyt avata vielä seuraavanakin yönä tunkemalla vessapaperirullan oven väliin, muttei ollut mahtunut perässä.
 |
Lauranna ja Ruusa 6.12.2021
|
 |
| Holly ja Pumpernikkeli 6.12. 2021 |
 |
| Ruusa askartelupuuhissa 6.12.2021 |
(Arvelen edelleen, että leijonat varmaan tulisivat toimeen alkukähinöiden jälkeen neljänkin porukassa ja vaikuttavat varsin tasaväkisiltä, mutta Ruusa isompana ja vahvempana olisi kokoonpanon kysymysmerkki.)
 |
Takaisin kanilassa - Ruusa ignoroi Pumpernikkeliä.
|
Joulua tuli taas juhlistettua herkkutikuilla, jotka ovat edelleen Ruusan mielestä mahtava keksintö. Tällä kertaa muutkin kanit innostuivat ja pistivät omansa päreiksi ennen kuin Ruusa ehti viedä niitä kaikkia. Lauranna, jonka mielestä tappelu-karkureissun jälkeen oli hyvä aika ruveta pesimään, käytti kuitenkin ensin herkkutikkua pesänrakennukseen. Pesänurkassa herkkutikku sitten hupeni pikkuhiljaa olemattomiin.
Ja joulun jälkeen ihmisten joulukalenterien laatikot vapautuivat kanien käyttöön:
 |
| Holly ja yksi kalenterilaatikko. |
 |
Holly, Lauranna ja kaksi kalenterilaatikkoa.
|
 |
| Lauranna bongasi porkkanat laatikosta. |
Tilasin Heinäkaupalta kaneille kortevaa heinää, joka on nähtävästi ollut suuri hitti sekin. Ensin näytti siltä, että kanit tallovat heinää enemmän kuin ennen, mutta tarkemmin katsottuna jokainen tallattu korsi on ensin pätkitty ja usein myös halkaistu moneen kertaan.
Joulukuussa lueskelin myös jotain kansainvälistä neuleryhmää, jossa joku jäsen esitteli jersey wooly-rotuisten kaniensa karvasta kehrättyä lankaa. En ole nähnyt jersey woolyja kuin kuvissa, kuulemma niillä on samankaltainen karva kuin angoralla, jota on käytetty rodun jalostuksessa. Googlettelukierroksen perusteella eurooppalaisista roduista samantapaista jalostuspohjaa on jamoralla, mutta en tiedä, onko kukaan kehräyttänyt jamoransa karvasta lankaa. Tai miten mahtaisi taipua langaksi fuchs-tyyppinen karva? Leijonanharjaksen karvasta en ole edes ajatellut olevan langaksi, koska niillä karva on usein sen verran jäykempi ja sileämpi, eikä aina niin kovin pitkäkään. Kun jatkoin googlettelua, törmäsin kuitenkin sellaiseenkin väitteeseen, että kaikenlaiset kaninkarvat kelpaavat langaksi, kunhan pituutta on vähintään 2,5 cm. Sitten piti tietenkin kokeilla harjauksen yhteydessä, miten vaikka Pumpernikkelin ja Laurannan helmavilloista irronneet karvat kiertyisivät nyörille. Laurannan helmavillakin oli sen verran jäykkää ja kiiltävää, ettei meinannut edes kiertyä, mutta Pumpernikkelin karva pysyi kierteellä varsin helposti. Pitäisiköhän sitä ruveta säästelemään karvanvaihtojen tuotoksia muuhunkin kuin pikkulintujen pesätarpeiksi...
Varmuudella olen nähnyt viime kesäisen arpikorvaisen pikkujäniksen (josta sittemmin kasvoi iso jänis) viimeksi lokakuussa, mutta talven tultua lumeen jääneistä jäljistä päätellen pihalla käy tramppaamassa useampiakin jäniksiä. Jälkien joukossa on sekä rusakoiden kapeampia että metsäjänisten lumikenkien jälkiä.
