Rusakot ruokailupuuhissa

 Iltalehti oli postannut videon rusakoista napsimassa lumiukon koristeita parempiin suihin. Lumiukko oli tosin rakennettukin rusakoille.


Meillä päin rusakot arvostivat jäljistä päätellen ihan erityisesti sitä, että talven tullen kukkapenkistä jäi salvia törröttämään lumen yläpuolelle, ja jossain vaiheessa, kun oli vähän aurinkoisempaa, samasta kukkapenkistä suli esiin myös timjami - joka tosin sittemmin peittyi lumeen uudestaan. Ahkerasti oli kuitenkin niiden ympärillä trampattu!

Lisää kuunneltavaa kaneista (ja ehkä jopa kaneille)

 Sitten viime postauksen kaniaiheisista kuunneltavista, löysin uudemman suomalaisen kanipodcastin, Kaninkäpälän. Sen tekijät ovat vielä lapsia ja nuoria, joten näkökulmat ja aiheet ovat vähän erilaisia kuin vanhempien tekijöiden. Innostus kylläkin on hyvin tarttuvaa, ja kuulostaa siltä, että heillä on mukava kaveripiiri! (Omassa lapsuudessani ja nuoruudessani kiinnostavista aiheista tehtiin omia lehtiä, tai kirjoitettiin jonkun muun lehteen. Hiukan myöhemmin nuoret tekivät nettisivuja niistä itseään kiinnostavista aiheista, myöhemmin blogeja. Voi olla, että nykyisin nuorille luontevimmat tavat kertoa kiinnostavista aiheista ja löytää muita samoista asioista kiinnostuneita ovat podcastit - ja varmaan videot.)

Aiemmin mainittua Lauscher Aufia olen kuunnellut edelleen eteenpäin. Senkin tekijät ovat nuoria, oletettavasti muutaman vuoden Kaninkäpälän tekijöitä vanhempia, ja useimmat haastateltavat teini-ikäisiä. Joka jaksossa on joku teema, joista monet ovat varsin valistushenkisiä - mitä tehdä jos kani pääsee karkuun, kannattaako hankkia vakuutusta eläinlääkärikulujen varalta, miten ulkokanit pärjäävät helteellä (ilmeisesti jossain myöhemmissä jaksoissa on käsitelty myös ulkokanien talvea), millaista on asua sisäkanien kanssa, haaveammattina eläinlääkäri, kani kasvattajalta vai eläinsuojeluyhdistykseltä, kuinka saat vanhemmat vakuutetuksi siitä kuinka paljon tilaa kani tarvitsee jne. Kielitaito on kuunnellessa kohentunut.

No, kun nyt kerran puhuin kuunneltavista, kai samaan postaukseen mahtuu musiikkikin. The Scared Hare edustaa tyylisuunnaltaan comfy synthiä, ja tunnelmat ovat leppoisampia kuin artistin(bändin?) nimestä voi päätellä. Sopii kuunnella vaikka youtubesta tai bandcampista!

Tietyllä tavalla noista leppeistä comfy synth-maalailuista tulee mieleen myös jotkut "rentoutussoittolistat" lemmikeille, joita näyttää olevan kaneillekin suunnattuja. En tosin tiedä, onko juuri tuon toimijan soittolistojen sävellykset laadittu kaneja ajatellen, vai pelkästään poimittu jotain geneeristä rentoutusmusiikkia, koska siitä ei oikein löytynyt tietoa. Sen sijaan muistelin lukeneeni joskus, että kissoille on vasiten tehty musiikkia, jonka tempo ja sävelkorkeudet perustuvat kissojen leposykkeeseen ja kommunikoinnissaan käyttämiin äänitaajuuksiin. Sama säveltäjä oli työskennellyt myös apinoille ja hevosille suunnatun musiikin parissa, ja hevosille suunnatun musiikin parista löytyi juttuja toisestakin säveltäjästä. Eläimille suunnatun musiikin tavoitteena on virikkeellistää, helpottaa eroahdistusta tai lievittää stressiä kuljetustilanteissa. Löytyi myös tutkimus siitä, että stressihormonin tasot laskivat laboratoriokaneilla, joille oli soitettu säännöllisesti tiettyä kaneille suunnattua rentoutuslevyä. Tosin googlauksen perusteella levyllä on kokoelma ihmisille sävellettyä klassista musiikkia, ei erityisesti kaneille suunniteltuja sävellyksiä.

Tammikuun tarinointia

 Tammikuussa Deborah täytti kuusi vuotta - ilmanko se on niin kova komentelemaan muita, kun se on nyt vanhimpana kanilan matriarkka. (Lauranna, joka täyttää itsekin tänä vuonna kuusi, ei tosin tunnusta Deboran asemaa). 

Deborah 6 v 15.1.2022.
Synttäripäivänä oli vähän silmät vuotaneet, seuraavana päivänä kuitenkaan enää ei.

Pumpernikkeli puolestaan pyrkii ärsyttämään Ruusaa niin suurella hartaudella, ettei ihmekään, että Pumpernikkeli on ensimmäisenä Hyvin Huolestunut, jos  huomaakin olevansa samassa tilassa ilman kaltereita välissä. (Yksi Pumpernikkelin lempipuuhia lattiavuorossa on mennä riekkumaan ja merkkaamaan Ruusan häkille, ja hieroa leukaansa Ruusan käpäliin kun Ruusa yrittää huitoa sitä pois).

Petronella Pumpernikkeli 24.1. 2022

Myös Holly täytti vuosia tammikuussa, nimittäin kaksi! Virallinen synttärikuva jäi tosin tällä kertaa ottamatta, koska onnistuin unohtamaan useampana iltana ottaa kännykän mukaan kanilaan.

Holly 2 v 1/2022

Pitkästä aikaa kokeiltiin parina päivänä vähän estehyppyä autotallin matoilla.  Kovin pitkää rataa sinne ei mahtunut - lähtöeste, kaksoiseste ja maalieste. Kaksoiseste oli vain kahden puomin korkeudessa - Ruusan kanssa kokeilin kolmellakin puomilla, mutta se oli Ruusan mielestä ihan liikaa. Kaikki ainakin kokeilivat hyppäämistä, tosin Pumpernikkeli ja Lauranna ylittivät esteet lähinnä nostettuina. Deborah ei uskaltanut hypätä kaksoisestettä, mutta palasi aina hetken mietittyään hyppäämään lähtöesteen oma-alotteisesti uudestaan, eli joku kipinä sillekin syttyi. Holly hyppäsi innokkaasti ja isolla maavaralla kaikkia esteitä, Ruusakin hyppäsi, mutta kolisteli mennessään puomeja alas varsin huolettomasti.  Laurannan mielestä esteitä kiinnostavampaa oli lattiakaivon kansi!

Deborah tutkimusmatkalla autotallissa.
24.1.2022

Deborah löysi laatikoita.
 24.1.2022

Tammikuun uusia juttuja on ollut päiväporkkanoiden jakaminen viipaleina useampaan paikkaan siroteltuna, ja se on ollut ilmeisesti viihdyttävä vaihtoehto. 

Kaneja kanavatunnuksessa

 Oli kaverin kanssa puhetta vanhoista tv:n kanavatunnuksista, muistelin 1980-luvun MTV-pöllöä ja kaveri muisteli omasta lapsuudestaan mainoskatkon alkamisesta ja päättymisestä kertoneita piirrettyjä pupuja. Hauskoja!