Ruusa

 Keitä meillä nykyään asuu-sarjan tässä osassa esittelyvuorossa on Ruusa, viralliselta nimeltään Lavella's Blood Red Rowan. Ruusa muutti meille kodinvaihtajana Valman kanssa kolmisen vuotta sitten. Se oli silloin vasta puolitoistavuotias ja pursusi energiaa.  Ruusa on estekanisuvusta, muttei ollut entisessä kodissaan aloittanut omaa urheilu-uraa, eikä vielä(kään) meilläkään. Joskus kun oltiin rokotuksilla, Ruusaa tuli ihastelemaan joukko hyppyharrastajia, jotka ihmettelivät miksei sitä ole näkynyt missään kilpailuissa. No, työ haittaa harrastuksia välillä aika tavalla. Jospa kuitenkin vielä joskus päästäisiin edes kokeilemaan! 

Ruusa ja Valma 9.10.2018

Siitä, että Ruusa on Lavella's-kani, on kyllä ollut paljon iloa. Vaikka se tuli minulle aikuisena kodinvaihtajana, mukana tuli sukupaperit ja sain tutustua kuvien kautta sen varhaisvaiheisiin ja lähisukulaisiin.  Oli hauska huomata, miten nuoresta Ruusalla on jo ollut aivan itsensä näköinen ilme! Ruusa on myös aina ollut kiltti käsitellä. Kun huomasin, että uusien valjaiden hankkiminen on paikallaan (koska joku oli pureskellut rikki entiset, eikä kotona valmiina olleista ehjistä valjaista mikään istunut rungoltaan ihan eri muotoiselle Ruusalle kunnolla), saatoin kääntyä kasvattajan puoleen, kysellä sopivista valjasmalleista ja kokosuosituksista - ja sitten tilata suositellut.

Ruusa maastoutuu.
28.10.2020

Aikanaan, kun uudet kanit karanteenin jälkeen muuttivat kanilaan, Ruusa myös ihastui melko välittömästi Pumpernikkeliin. Asiaan vaikutti selvästi se, että kun kanilaan tuli uusia asukkaita, Pumpernikkeli hyppäsi ensi töikseen lattialta pöydälle pöyhistelemään, ja ai että semmoinen oli Ruusan mielestä hienoa. (Kanilan pöytä ei ole täysikokoinen pöytä vaan peräisin jostain lasten puutarhasetistä. Se ei kuitenkaan yhtään himmentänyt pöydälle hyppäämisen tekemää vaikutusta.) Alkuun Ruusa tuijotti Pumpernikkeliä yhtenään ihailevasti, ja yritti varovasti kalastella tietoja siitä mikä tämä on kanejaan - muun muassa syömällä heinää, jonka ensin asetteli häkin verkkojen välistä niin, että heinän toinen pää osui Pumpernikkeliin. Jos Valma oli erityisen komentelevaisella tuulella, Ruusa loi vielä kaihoisampia katseita Pumpernikkelin suuntaan. Se olisi varmasti paljon ymmärtäväisempi! Pumpernikkeli ei vastannut tunteisiin aikoihin erityisen lämpimästi, ennen kuin aivan viime kuukausina se on alkanut tervehtiä Ruusaa verkon läpi ärhentelemättä. Ruusa ja Pumpernikkeli ovat jokseenkin saman ikäisiä, ja varsinkin alkuun yhtä energisiä, mikä varmasti vaikutti siihen että ne tuntuivat löytävän yhteisen aaltopituuden jo alusta asti, vaikka ihastus ei välttämättä ollutkaan ihan molemminpuolista.
Pumpernikkeli on alkanut vanhemmiten rauhoittua, ja Ruusa puolestaan vaikuttaa välillä olevan yhtä energinen kuin nuorempi Holly - minkä takia Ruusa varmaan onkin nyttemmin Hollyn mielestä niin ihana.

Ruusa piileksimässä pihlajassa.
24.8.2019

Voi olla, että Hollyn mielestä kaikki mitä Ruusa syö on varmasti hyvää kunnes toisin todistetaan, johtuu myös siitä, että Ruusa on erittäin etevä syömään todella äänekkäästi.  Se valikoi mielellään äänekkäitä ruokia, kuten voikukan putkia ja vuohenputken varsia.  Ja jos Ruusa huomaa, että joku huomaa, sitä äänekkäämmäksi muuttuu rouskutus. Tosin tarpeen vaatiessa myös erittäin hiljainen syöminen onnistuu. Jossain vaiheessa Ruusan mielestä vitsikkäintä ikinä oli syödä jotain hyvää Valmalta salaa. Onnistumisprosentti oli aika suuri, koska huomiokyky ei varsinaisesti ollut Valman vahvimpia puolia, siinä missä Ruusa itse puolestaan huomaa aina kaiken ja yleensä jo ennen kuin muut. Ruusa myös laski sen varaan, että Valma haluaa itselleen juuri sen, mitä joku toinen syö, eikä etsi itselleen omaa. Esimerkiksi porkkanoiden ja omenoiden kanssa kävi usein niin, että Ruusa nappasi yhden ja juoksi karkuun sitä puputtaen, kunnes Valma tuli nappaamaan herkun itselleen - ja sen jälkeen Ruusa haki itselleen toisen palasen, jota Valma ei missään vaiheessa ollut edes huomannut, ja söi sen kaikessa rauhassa. Jos molemmille antoi oman palasen suoraan suuhun, Valma vielä usein pudotti ja hukkasi omansa viedäkseen mieluummin Ruusan jo haukkaaman palasen, koska totta kai sen täytyy olla parempaa mitä joku toinen jo syö.

Ruusa ja PiNan vappuvirtuaalinäyttelyn PPK3-rusetti

Yksin jäätyään Ruusalta paljastui myös yllättäviä insinööritaipumuksia. Valman kanssa molemmat olivat tehneet pesämökeistä lähinnä silppua alta aikayksikön, mutta yksin asuva Ruusa ei enää silpunnutkaan pesämökkejään, vaan yhdisteli jyrsimäoksia apuna käyttäen useamman pesämökin toisissaan kiinni pysyväksi kokonaisuudeksi. Tyhmä ihminen sitten tietenkin oli vähällä rikkoa koko kokonaisuuden häkkiä siivotessaan...