perjantai 6. marraskuuta 2026

Vuoden 2026 synttärikuvat

 No niin, nämäkin olisi voinut postata jo aikaisemmin, kun enää ei ole kenelläkään loppuvuodesta synttäreitä. Toisaalta ei kuvien laatu päätä huimaa - Hollylla on synttärit tammikuussa, ja silloin on yleisesti sisälläkin niin hämärää, että varsinkin puhelimella kuvatessa kuvista tulee helposti sumeita ja tärähtäneitä. Ja ulkona saattaa olla sen verran kylmempää, että silloin en ihan helposti lähde ulos kuvaamaan. Tänä vuonna varsinkin oli reippaasti pakkasta Hollyn synttäreiden tienoilla.

Tämän vuoden synttärikuvateemana oli "lehtikaali" - eikä vähiten sumeissa Hollyn kuvissa yhdessäkään näy lehtikaalia! Jossain kuvassa, jossa kan(e)ista näkyi vain musta suttu, sellainen kyllä vilahti taustalla. Hollya kuitenkin kiinnosti enemmän jo valmiiksi nakerrettu männynoksa. 

Holly 6 v
26.1.2026

Holly 6 v
26.1.2026


Nidin ja Nebulan synttäreitä puolestaan vietetään toukokuussa, ja silloin sää suosisi todennäköisemmin. Täytyy oikeasti harkita jatkossa tälle parivaljakolle jotain  synttäriulkoilua, koska tähänastiset sisällä otetut synttärikuvat on olleet järkiään jotenkin pönttöjä ja/tai epäonnistuneita. Tosin sitten tietenkin sataa kaatamalla ja sekin suunnitelma menee uusiksi... Tällä kertaa synttärisankarit piti nostaa lopulta häkkiin kuvattavaksi, että saisi edes sen lehtikaalin tarjoiltua, kun kumpikin oli sitä mieltä että nyt varmaan tapahtuu jotain Ihan Hirveää ja lehtikaali on ansa! 

Nidi 3 v
27.5.2026

 

Nebula 3 v
27.5.2026

Kesäisiä retkikohteita: Kaninkolon kukkapuisto

 Eipä kesän vierailukohteisiin pelkkää pupubongausta museoissa kuulunut, vaan kaikenlaista muutakin, kuten puutarhamatkailua. 

Polun vieressä on soikea kyltti, jossa lukee "Down the rabbit hole", kyltin takana on kukkiva pensas.
Down the rabbit hole!
Kaninkolon kukkapuisto, 23.8.2026

Kaninkolon kukkapuisto  Sauvossa kuulosti vierailemisen arvoiselta paikalta jo keväällä, mutta ehdittiin visiitille vasta elokuussa. Eri aikoina taitaa olla sen verran eri kasveja kukassa, että maisemistakin tulee esille erilaisia puolia. Ei välttämättä olisi hullumpi idea käydä siellä toistamiseen johonkin toiseen aikaan - ehkä jopa samana kesänä, jos aloittaa varhain. 

Mutkitteleva nurmikkopolku on kivillä reunustettu. Kivien rajaamalla alueella kasvaa erilaisia kukkia, kauempana näkyy erilaisia puita ja pensaita ja taivaalla dramaattisen näköisiä pilviä.
Kaninkolon kukkapuistossa,
23.8.2026
 

Kivistä rinnettä virtaa alas mutkitteleva puro, jonka yli menee kaarisilta. Rannan mutkissa kasvaa erilaisia kukkia ja puita. Rinteen päällä näkyy rakennuksia ja taivaalla synkkiä pilviä.
Kaninkolon kukkapuistossa, 
23.8.2026

Kaneja emme tällä kertaa tavanneet, perhosia ja pörriäisiä senkin edestä.

Kukkapenkissä on levy, jonka päällä on teekuppeja, teekannu, kermanekka ja sokeriastia vinksin vonksin. Takana kukkivat voimakkaan violetit kukat, ja kuvan toisessa sivussa näkyy myös oksa ja oransseja puunlehtiä.
Teekutsuinstallaatio ja hehkuvat kukat 
Kaninkolon kukkapuistossa, 
23.8.2026

Näytti myös ehkä ihan vähän siltä, että vierailijat saapuessaan keskeyttivät jotkut hullut teekutsut...

Museoiden pitkäkorvia: Forssan luontomuseo

Koska ennen viimeisintä ryhtiliikettä blogiin on tullut postailtua suunnilleen joskus ja jouluna, en sitten saanut postattua keskeneräisinä roikkuneita postauksia viime kesän matkakohteistakaan ennen kuin niin myöhään syksyllä, että syyslomatkin on jo takana päin. Tosin vanhoja postauksia selatessa selvisi, ettei ole ihan ensimmäinen kerta tämäkään, kun mennyttä kesää on muisteltu marraskuussa!

 Kesälomalla voi tehdä vähän mitä mieleen juolahtaa - kuten lähteä museokierrokselle eksoottiseen Forssaan. Sitä nähtävää olikin sitten aika tavalla, ja historialliseen museoon olisi voinut käyttää aikaa enemmänkin. 

Pupubongaus mielessä pidetään nyt kuitenkin fokus Luontomuseossa (vaikka joitain pupuhahmoja riitti bongattavaksi myös painokankaita esitelleessä Kuosikeskuksessa). Olin käynyt joissain Forssan museokohteissa joskus teini-ikäisenä, ja muistikuvat luontomuseosta olivat lähinnä karmeita. Lähivuosina Forssan luontomuseo on popsahdellut usein esiin erilaisissa omituisia tai epäonnistuneita täytettyjä eläimiä esittelevissä Bad Taxidermy-postauksissa somessa, joten näyttää siltä, että en ole ihan ainoa, jossa se on herättänyt vähintäänkin ristiriitaisia tunteita. Museolla on ilmeisen laaja kokoelma näytteitä erilaisista eläimistä, mutta monet, varsinkin jyrsijät, näyttää toteutetun yleisön nähtäville vähän sinne päin ja samalla syvälle outoon laaksoon. Näyttää myös siltä, että nykyisellään museo osaa ottaa asian huumorilla - siellä oli myös vitriini, jossa kerrottiin eläinten täyttämisen vaikeudesta, ja bingolappuihin sai bongata muun muassa "hassuja ilmeitä".  Jänikset eivät olleet joukossa pahimpia, ainakaan jos ei katsonut naamoja ja jalka-asentoja kovin tarkkaan, mutta heräsi silti pohdintaa, pitäisikö tässä blogissa täytetyt eläimet piilottaa klikattavan linkin taakse. Eihän sitä toisaalta ole kaikkia otettuja kuvia pakko edes postata. Joten jänisvitriini jääköön sittenkin koneen kätköihin...


Täytetty rusakko dioraamassa, jossa on roskakori ja roskia maassa
Forssan luontomuseo ja jänis urbaanissa maisemassa.
20. 8. 2026

Kokoelmassa oli enemmän irrallisia eläimiä vitriineissä, kuin dioraamoja, joissa eläimet olisi aseteltu maisemaan. Joitain dioraamoja silti löytyi - ja yksi niistä oli jänis urbaanissa ympäristössä. Aikanaan pupubongaus museoissa taisi alkaa "jänis peltomaisemassa"-dioraamoista eri museoissa, joten tavallaan hauskaa, että maaseutukaupungissa jänis kuvataan juuri urbaanissa ympäristössä, eikä peltomaisemassa. 

Eikä museon anti ole pelkkiä täytettyjä eläimiä ja hyönteiskokoelmaa. Kivikokoelmakin oli melkoinen.  Käydessäni museossa tällä kertaa, siellä oli esillä muun muassa myös luontoaiheisia exlibriksiä, ja opettavainen näyttely erilaisista linnun- ja lepakonpöntöistä ja hyönteishotelleista (mikä tulikin tarpeeseen, koska meillä jotkut linnut olivat hajottaneet kaupasta halvalla ostetun hyönteishotellin, seuraavan tietää sitten valita paremmin).